No ei se oikeasti ihan vielä ala - vaikka soisinkin niin olevan.
Olen ollut hereillä maanantaista klo 14:00. Kello on nyt tasan 8:00 tiistai-aamuna. Ei nukuta, ei. Kesä ja festarit on vallanneet mun ajatukset. Miksei voisi aina olla helteet, aurinko, meri ja Ruisrock. Mulle kelpais, entä teille ?
 |
| Herra Ylppö & Ihmiset, RUISROCK 2010 |
Vaikuttavin festarimuisto on vuodelta 2009. Turkulainen, upea, maailman paras The Crash soitti vihoviimeisen keikkansa Ruisrockin rantalavalla. Vietin keikan rantaviivan tuntumassa silloisen poikaystäväni seurassa nyyhkien salaa aurinkolasien takana. Viimeisten tahtien lähetessä vääjäämättä oli tunnelma käsinkosketeltavan lämmin ja liikuttava. Ihana Teemu Brunila, ihana. Hurjan kaunis Sugared täydensi vihoviimeisen setin ainakin minun mielestäni juuri niin täydelliseksi kuin vain on mahdollista. Saisinko tämän fiiliksen vielä joskus takaisin, jooko ?
Kuvat keikalta ovat harmittavan huonolaatuisia, välimatkaa lavalle kun oli melko paljon ja kädetkin saattoivat hieman täristä. Miksiköhän.
Kuvat keikalta ovat harmittavan huonolaatuisia, välimatkaa lavalle kun oli melko paljon ja kädetkin saattoivat hieman täristä. Miksiköhän.
 |
| The Crash, jäähyväiset, RUISROCK 2009 |
 |
| The Crash, jäähyväiset, RUISROCK 2009 |
Saataisiinkohan ensi kesänä vaikka Porcupine Tree tai Placebo jälleen Suomeen ? Näiden takia saattaisin hairahtaa muuallekin, kuin Ruissaloon. Kotimaisista kelpaisi katsella vaikka mitä, en edes lähde erittelemään sen tarkemmin. Samuli Putro, Raappana ja Egotrippi ois kuitenkin aika kovia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti